Munuaisensiirto

Munuaisensiirto vapauttaa saajansa dialyysi- eli keinomunuaishoidosta ja antaa mahdollisuuden viettää normaalia elämää. Useimmiten munuainen saadaan tuntemattomalta aivokuolleelta luovuttajalta, mutta myös täysi-ikäinen ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa läheiselleen.

Suomessa tehdään vuosittain noin 250 munuaisensiirtoa. Uutta munuaista odottaa dialyysihoidossa 400 ihmistä. Keskimäärin munuaisensiirtoon pääsyä joutuu odottamaan puolitoista vuotta. Odotusaika voi venyä vuosienkin mittaiseksi, koska luovuttajan ja vastaanottajan veriryhmien on oltava yhteensopivat ja kudostyyppien riittävän lähellä toisiaan. Hyvän kudossopivuuden lisäksi siirron saavan valintaan vaikuttavat muun muassa dialyysi- ja odotusajan pituus sekä ikäsopivuus luovuttajan ja vastaanottajan välillä.

Siirrännäinen on toisen ihmisen kudosta. Elinsiirtoon liittyy aina hyljintäriski. Hyljinnän estämiseksi munuaisensiirron saaneen on käytettävä lääkitystä loppuelämänsä ajan.

Hyvin onnistuneen munuaisensiirron jälkeen kuntoutuu täysin ja voi viettää normaalia elämää. Kymmenillä suomalaisilla siirretty munuainen on toiminut jo 40 vuotta. Toimivan siirtomunuaisen turvin elää tällä hetkellä lähes 3000 ihmistä. Mikäli munuaisensiirto ei onnistu toivotulla tavalla tai hyvin toimineen munuaisen toiminta aikanaan hiipuu, voi palata dialyysihoitoon ja saada uuden munuaisensiirron.

Myös pieni lapsi voi tarvita uuden munuaisen. Tärkein syy lasten munuaisensiirtoihin on suomalaiseen tautiperimään kuuluva synnynnäinen nefroosi. Munuaisensiirto tehdään silloin jo alle kahden vuoden iässä. Vuosittain lapsille ja nuorille tehdään 10–20 munuaisensiirtoa. Neljänneksessä siirroista munuaisen luovuttaa toinen vanhemmista. Elinsiirron jälkeen lapsi voi elää normaalia elämää.



musili

syke logo

ray-tukee